KatiHirsikangas

Törkeä kavallus: katsaus aikaan huhtikuu 2012-tammikuu 2016

Olen lähes neljä vuotta odottanut että saisin tämän kirjoituksen tehdä. Nyt kun sen aika vihdoinkin on en olekkaan asiasta niin innoissani kuin odotin, sormet ei syyhyä päästäkseen kirjoittamaan tämän tekstin. Enemmänkin tunnen ihan valtavaa surua jostain syystä mutta kirjoittamatta en tätä voi jättää. Voisin jättää siitä syystä että tiedän että tätä kirjoitusta on odotettu että se blogiini ilmestyy. Katuisin jos en kertoisi sitä miten itse tämän näin ja koin sekä miten uskon sen vaikuttavan jatkossa. Asiaan on saatu nyt kuitenkin jonkinmoinen päätös mutta voittajia tässä ei ole. Tai ehkä onkin pidemmällä aikavälillä sillä uskon että tämä asia jää rescuetoiminnan historiaan Suomessa. Tapaus josta toivottavasti moni ottaa opikseen, osaa katsoa asioita jatkossa vähemmän sinisilmäisesti ja asioihin uskalletaan puuttua ja myös epäkohdista voi puhua ilman että asioita kyseenalastaivat leimataan valehtelijoiksi. Tästä tulee pitkä kirjoitus koska nämä asiat haluan sanoa ja saada omasta päästäni ulos. Toivottavasti jaksat lukea. Pahoittelen jo ennakkoon että teksti varmasti voisi olla parempaakin mutta jotenkin nyt kun tämä asia on taas niin pinnassa on myös tunteet. En jaksa nyt jäsennellä niin ja olla ytimekäs. Ehkä palaan asiaan vielä myöhemmin selkokielisemmällä tekstillä mistä on karsittu pois oma tunnemyräkkä, ehkä en.

Mistä kaikki alkoi?

Huhtikuussa 2012 erinäisten tapahtumien kautta alkoi selviämään että Kodittomat Espanjan Koirat ry:n rahaliikenteessä saattaa olla jotain erikoista. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi tuolloin Helena Paukku. Epäilyt pistivät liikkeelle melkoisen vyöryn jossa päällimmäisenä nousi ilmi epäilyjä että varojen käytössä on syytä epäillä väärinkäytöksiä. Puheenjohtaja Paukku sai väistyä syrjään välittömästi ja lopulta erotettiin, poliisiin oltiin yhteydessä ja alkoi rikostutkinta.

Mitä sitten tapahtui?

Paljon! Ja kauan meni. Poliisi tutki asiaa sekä Suomessa että Espanjassa. Paukku asui tuolloin Espanjassa ja koska yhdistyksen toiminta keskittyi sinne - tässä syyt siihen miksi Suomeen rekisteröidyn yhdistyksen asioita tutkitaan Espanjassa. 3 vuotta ja 8 kuukautta meni ennen kuin poliisin tutkinta oli saatu päätökseen, syytteet nostettu, asiat käräjöity ja tuomio annettu. Tuomion saaneen valitusaika päättyi 20.1.2016.

Tuomio

Paukku tuomittiin törkeästä kavalluksesta ehdolliseen vankeuteen ja korvaamaan yhdistykselle yli 22000 euroa. Sen enempää tätä kertaamatta - lue Iltalehden juttu asiasta. Siinä kerrotaan tarkemmin mitä ja mistä. Iltalehden lähde asiassa on oikeuden julkiset pöytäkirjat mitkä jokainen voi Helsingin käräjäoikeudelta halutessaan tilata ja tutkia.

Siinä ne taustat ja faktat. Nyt sitten siihen henkilökohtaisempaan osuuteen asiassa. Luonnollisesti asia on minulle ollut henkilökohtainen kokemus myös sillä olen istunut kuulusteluissa poliisin luona asiasta. Olen ollut mukana selvitystyössä sekä tietenkin, keskustellut asiasta paljon näiden vuosien aikana ihmisten kanssa joita asia on koskettanut. Osaa aivan suorasti niin että ovat olleet mukana tutkinnassa antamassa lausuntoja, osaa vapaaehtoisena yhdistyksen toiminnassa mukana olleina tuolloin. Kaikkia meitä asia kosketti kovasti ja tekee niin edelleenkin. Epäusko vaihtui pettymykseen kun ne asiat alkoivat selviämään. Voiko oikeasti olla näin? Me kaikki luulimme että toisiin voi luottaa ja ollaan yhdessä auttamassa kodittomia koiria. Kun tälläinen paukku räjähtää silmille niin ei ne silmät kuivana kestä. Rahaa oli hukassa valtavasti mitkä oli tarkoitettu kodittomille koirille. Ilman ponnisteluja nuo rahat eivät tulleet ja sitten oli edessä pitkä rikostutkinta siitä että miten tämä on tapahtunut. Moni ei oikein voinut uskoa että asia voi olla totta. Eikä usko edelleenkään vaikka asiasta on nyt tuomio annettu - näinhän se usein menee kun on hyväntekeväisyystoimijoista kyse. On vaikea uskoa että vakuuttavasti esiintyvä henkilö jonka toiminta kodittomien koirien parissa on jatkunut näihin päiviin asti voisi toimia väärin - vian täytyy siis olla jossain muualla.

Kuten tuossa yllä linkkaamassani Iltalehden jutussa tuomion saanut itsekin kertoo - hän kokee edelleenkin ettei ole tehnyt mitään väärää. Hän kokee toimineensa yhdistyksessä vakiintuneella tavalla missä tilisiirrot ilman kuitteja ovat sallittuja omille tileille kuten myös adoptiokoirien maksujen pyytämisen omalle tilille yhdistyksen tilien sijasta. Tarkastellaampa tätä asiaa hieman tarkemmin.

- Jos tämä olisi ollut yhdistyksen vakiintunut käytäntö - niin miksi lakisääteisissä toiminnantarkastuksissa ei olisi puututtu siihen että yhdistyksen varoja siirrellään vastuuhenkilöiden tileille ilman tositteita?
- Miksi vain yksi henkilö yhdistyksessä on joutunut ottamaan koirien adoptiomaksuja omalle tililleen ja maksamaan sieltä koiratarhoille kuluja - kun kaikkien muiden toimihenkilöiden vastaava rahaliikenne on voitu hoitaa yhdistyksen tilien kautta?
- Tuomion saanut sanoo että hän on toiminut ajattelemattomasti käyttäessään omaa tiliään rahaliikenteessä. Kyseisellä henkilöllä oli noihin aikoihin myös oma yritys, pantakauppa 4Paws. Yrittäjän luulisi olevan perillä siitä että yrityksen rahat on yrityksen rahoja, siinä missä yhdistyksen rahat ovat yhdistyksen. Kuinka voi olla mahdollista jos on useamman vuoden toiminut vastuuhenkilönä yhdistyksessä ja pyörittänyt yritystoimintaa - yht' äkkiä iskeekin ajattelemattomuus ja rahaliikennettä alkaakin kulkea oman tilin kautta ja tositteita ei olekkaan missään?
- Jos kyseessä on yhdistyksen vakiintunut toiminta niin miksi vain yksi yhdistyksessä vastuuhenkilönä toiminut on ollut tutkinnassa ja saanut tuomion? Yhdistys on kuitenkin toiminut jo 10 vuotta, luulisi että jos vakiintunut käytäntö on ottaa yhdistykselle kuuluvia varoja omalle tilille sekä tehdä tilisiirtoja ilman kululaskuja ja kuitteja niin tuomio oli rapsahtanut aika monelle muullekkin ja kuopannut koko yhdistyksen. Poliisi kun tutkii niin tutkii sitten kanssa kunnolla ja olisi varmasti huomannut että tileissä on enemmänkin epäselvyyksiä ja epämääräisiä rahasiirtoja on mennyt yhdistyksen tililtä monen muunkin vastuuhenkilön tileille ilman tositteita.

Selityksiä, selityksiä. Ja valitettavan moni uskoo niitä edelleen että tässä nyt on vain kiusaa tehty hyväntekijälle. Sitäkin kannattaa miettiä miksi tuomion saanut ei tuomiostaan kuitenkaan valittanut vaikka olisi voinut. Jos sinut tuomittaisiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen, isoihin korvauksiin ja saisit rikosrekisteriin merkinnän tuomiosta törkeästä kavalluksesta - valittaisitko sinä jos olisit syytön? Minä valittaisin ja tappelisin viimeiseen henkäykseen siitä että osoittaisin faktoin ja todistusaineistoin olevani syytön. Rahaliikenteessä ja tilisiirroissa asia ei ole edes vaikea nakki. Kuten yllä itse kerroin, tutkinnassa mukana olleena, poliisin esitutkintamateriaaliin perehtyneenä ja selvitystyössä mukana olleena ymmärrän ettei tuomion saanut valita. Kiistattomiahan ne todisteet ovat siitä että kyllä tässä nyt on sählätty ja kunnolla - sekä ihan täydessä ymmärryksessä toimittu kun rahoja on omalle tilille vedetty. Samaan lopputulokseen on oikeus tullut kun tuomion tästä antoi perehdyttyään todisteisiin. Ei puheisiin - vaan todisteisiin ja faktoihin.

Mikä minua on ihmetyttänyt jo pitkään eikä lakkaa varmasti ihmetyttämästä on se kuinka ihmiset suhtautuu varoitteluihin koskien tälläisiä asioita. Tämä nimenomainen asia on roikkunut ilmassa jo pitkään - ja nyt tuomion saanut on koko tämän ajan jatkanut toimintaansa yksityisesti kodittomien eläinten parissa. Jatkaa edelleen - kuten Iltalehdenkin jutussa mainittiin että on osana tätä aasien huutokauppasäätöä missä tässäkin blogissa aikaisemmin oli kirjoitus.  Me ketkä olemme tätä asiaa seuranneet ja siitä tienneet olemme koittaneet asiasta valistaa myös niitä jotka eivät asioista ole perillä olleet; kannattaa tutustua hieman toimijoiden taustoihin. Yksityisten toimijoiden kanssa varsinkin kannattaa olla varuillaan eikä ihan mihin tahansa auttamiseen sitä rahaa tunkea. Kyseenalaistaa kannattaa aina. Toki onhan niitäkin jotka ovat kiitelleet siitä että on infottu asioista; mutta sitten on myös heitä joiden reaktio on ollut hyökkäys. Meitä on monia jotka ovat saaneeet melkoista myllytystä osakseen kun on kerrottu viitaten tähän että hyväntekeväisyyshommelleissa saattaa tulla eteen myös heitä kenen kohdalla kannattaa miettiä kaksi kertaa pistääkö sitä rahaa sinne tilille. Omakohtaisesti olen saanut kuulla olevani mm kateellinen ja säälittävä, mustamaalaaja, valehtelija, apinalauman vetäjä…  Samaa viestiryöppyä on saanut osakseen myös aika moni muu. Minua on jopa suoranaisesti uhkailtu että jos en lopeta tätä blogia missä valehtelen ja yritän pilata hyväntekijöiden elämää minun henkilökohtaisesta elämästäni tullaan tekemään paljastuksia julkisesti sekä minua jo tarkkailee ihmisiä jotka ovat valmiita raportoimaan kaikesta mitä teen eteenpäin - että saadaan aikaiseksi vastablogeja. Näitä ei ole toistaiseksi kuitenkaan näkynyt ja ilmeisesti myös nämä minua tarkkailevat ihmiset eivät ole löytäneet mitään mehukkaita paljastuksia elämästäni siihen laitettavaksi. Ei muuten kannata odottaakaan, olen varsin tylsä. Virheitä varmasti löytyy kaikkien taustoilta ja tulevaisuudesta mutta onko ne vastablogien ja kyttäämisen arvoisia, sitä en tiedä. Onhan se kuitenkin erikoista että ihmiset jotka koittaa kiinnittää huomiota siihen että varainkeruuta, rescuetoimintaa yms koskee iso liuta määräyksiä, varuillaan kannattaa olla sillä kavalluksia ja muita rahasotkuja on esiintynyt kautta aikain yhdistyksissä sekä yksityisten henkilöiden tileille varojen hankinta on aina vähän kyseenalaista saavat osakseen hirveää uhittelua ja sontaa. Kyseenalaistamisen hyväntekeväisyystoiminnassa ei pitäisi koskaan aiheuttaa sitä että oikeiden toimintatapojen peräänkuuluttaja saa osakseen nimettömiä (ja nimellisiäkin) räkyttäjiä ja vaatimuksia pitää turpansa tukossa. Kritisoida saa puolin ja toisin - mutta kyllä se nyt vaan niin on joskus kannattaa ottaa ne pinkit lasit pois silmiltä, kuunnella ja katsella ympärilleen sekä hyväksyä sekin asia että hyväntekeväisyystoiminta ei ole immuuni väärinkäytöksille. Hyväntekijäkin voi olla pahantekijä. Kriittisesti asioihin suhtatuva ihminen ei ole kateellinen. Kyseenalaistaminen ja kysymysten esittäminen ei ole valehtelemista eikä paskan puhumista.

Kuten jo aloituksessa sanoin, voittajia tässä jutussa ei ole, ainoastaan häviäjiä. Suurimpana tietenkin ne kodittomat koirat kenelle tarkoitetut varat kavallettiin kuten oikeuskin totesi. Asia on loppuunkäsitelty vasta sitten kun tuomio on kärsitty ja korvaukset maksettu. Kodittomien koirien jälkeen seuraavan palkinnon isoimmasta häviäjästä saa rescuetoiminnan maine. Uskon kuitenkin että edelleen ja kuitenkin - tämä on ollut tarpeellinen tapaus ja siitä seuraa paljon positiivista sekä oppia meille kaikille. Yhdistystoimijat voivat ottaa oppia siitä että omassakin yhteisössä tulee olla tarkkana. Luottamusta ei pidä menettää kolleegoihin mutta kannattaa kuitenkin pitää mielessä että joskus saattaa joltain lähteä mopo käsistä. Prosesseja ja valvontaa pitää tarkentaa. Asioihin pitää uskaltaa puuttua kuten tässä tapauksessa tehtiin kun epäilykset heräsi. Avoimesti pitää asioista tiedottaa eikä lakaista ikäviä asioita maton alle. Tarvittaessa pitää myös hyväksyä se fakta että se luotettavana pidetty kaveri onkin tehnyt ehkä väärin ja pistää viranomaiset toimimaan. Tukijoille ja lahjoittajille tämä myös on oppitunti siitä että täytyy uskaltaa kyseenalaistaa asioita sekä uskaltaa puhua jos joku asia vaikuttaa siltä ettei kaikki ole ok. Sinisilmäisyys ei kannata - eikä myöskään se että eletään sielä pelastamispilvessä ja uskotaan ihan kaikki. Varoituksia kannattaa kuunnella ja itsekin vähän asioihin perehtyä. Ei savua ilman tulta sanoo vanha sananlaskukin. Huhut ja juorut ei pitkälle lennä - totuus ja faktat taas kestää läpi kiven. Kriittinen saa ja pitää olla - ja jos kritiikkiin ja epäilyihin vastataan uhkailulla, nimitelyllä, pois sulkemisella tms voit olla varma että olet oikealla tiellä ja epäilysi on ollut aiheellinen. Avoin toiminta kestää aina kysymykset ja myös ne kriittiset tarkastelut.

Kiitokset kaikille mukana eläneille tämän asian läpi. Olemme varmasti kaikki oppineet tästä aika paljon. Yhdistysasioista, oikeusprosesseista, rescuetoiminnasta, kriisiviestinnästä… Ja myös ihmisistä. Tämä keikka on takuulla näyttänyt monista meistä, myös itsestäni ne parhaimmat ja huonoimmat puolet. Nyt voin kyllä sanoa että kaikesta huolimatta olen hyvin kiitollinen että tämän kokemuksen olen saanut elää ja nähdä hyvin läheltä - ja siitä että voin edelleenkin pitää pääni pystyssä ja sanoa että ihan siitä päivästä yksi kun vyyhti lähti purkautumaan olen sanonut että totuus tulee vielä ilmi ja oikeus tapahtuu, syyllinen saa tuomion. Olin oikeassa - kuten moni muukin.












Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Hyvin tämä on kirjoitettu, vaikka en otakaan kommentoijana kantaa jutussa kerrottuihin talousasioihin.

On tietenkin hyvää osoittaa sääliä eläimiä kohtaan, mutta onko se pitkällä juoksulla kovin oikein, että etelästä ja etelän olosuhteista tänne kylmään Pohjolaan tuodaan koiria isommassa määrin? Ymmärrän yksittäistapaukset, enkä ole asiaa sinänsä tuomitsemassa, mutta olisiko parempi auttaa Suomessa jo pohjoisiin olosuhteisiin syntyneitä ja tuotuja koiria ja kissoja ja tarjota niille kodin mieluummin kuin tuottaa Suomeen lämpimän ilmanalan eläimiä?

Itselläni on ihana löytöeläinkodista hakemani kissa, joka on sopeutunut kotiini ja se ulkoilee parvekkeella. Kissa ei juuri nokkaansa ulos edes parvekkeelle pistä pakkasella. Sisäkissa se saa olla.

Käyttäjän KatiHirsikangas kuva
Kati Hirsikangas

Olenkin kirjoittanut aikaisemmin tuosta rescuetoiminnasta enemmänkin (esim http://tassunpohjia.blogspot.fi/2015/03/luulo-ei-o... )
Vastuullisten yhdistysten toimintaan kuuluu aina myös paikallinen toiminta tilanteen auttamiseksi. Koirien adoptio on vain yksi osaa isompaa kokonaisuutta.

Koira on hyvin sopeutuvainen eläin sään puolesta :) Tottuvat nopeasti uuteen ilmastoon ja talvella tietenkin täytyy suojautua kylmältä, kuten myös perisuomalaisten koirien kanssa. Espanjassakin talvisin saattaa olla yllättävänkin kylmä, sataa jopa lunta ja öisin olla reippaasti pakkasen puolella. Koirat elävät tarhoilla aika vaatimattomasti joten ovat tottuneet senkin puolesta myös kylmään.

Kissojen tuonnissa olen kanssasi ihan samaa mieltä ja onkin hyvä ettei vastuulliset rescuetoimijat Suomeen kissoja tuo koska oma tilanteemme on häpeällinen…. Tarhat täynnä kodittomia kissoja. Koirien kanssa tilanne on varsin hyvä kuitenkin; kodittomia on vain kourallinen tarhoilla koko maassa. Usein Suomessa tarhoille päätyvät kodittomat on usein vielä sellaisia mitkä ei joka kotiin sovellu - eniten on sellaisia mille etsitään kotia ok-talosta maalta, yleensä isoja. Jos etsit esim kaupunkiin sopivaa pienempää koiraa sellaista on kyllä aika mahdoton Suomesta tarhoilta adoptoida. Niitä tulee sinne kourallinen vuosittain ja kotiehdokkaita on pilvin pimein. Jos ei Suomesta löydä itselleen sopivaa koditonta koiraa voi hyvin kääntyä vastuullista rescuetoimintaa ulkomailta harjoittavan tahon puoleen - ulkomailla koirien tilanne on niin paljon huonompi että sitä kautta löytyy koiria jotka sopivat hyvinkin erilaisiin elämäntilanteisiin.

Tämän blogin suosituimmat