KatiHirsikangas

Miksi "pelastaa" koira ulkomailta kun Suomessakin on paikat täynnä kodittomia?

Tähän kysymykseen joutuu usein vastaamaan ulkomailta tuotujen rescuekoirien omistajana ja niiden parissa vapaaehtoisena työskentelevänä. Tämän blogin päätin kirjoittaa siksi että keskustelen aiheesta usein eri nettikeskusteluissa. Olen kertonut nämä asiat varmasti sen sata kertaa joka keskustelussa - jatkossa voinkin näppärästi linkittää tämän kirjoituksen sen sijaan että kirjoitan joka kerta samat asiat. Tässä blogissa en lähde korjaamaan harhakäsityksiä rescuekoirien terveysasioista tai muista rescuetoimintaa kohtaan kohdistuvista luuloista - olen kirjoittanut näistä muutamia kuukausia sitten aiheena "Romaani aiheesta rescuerasismi".

Ensinnäkin, karsastan sanaa pelastaa koira. Mieluummin sanon että annan kodin sitä tarvitsevalle. Koiran ottaminen on aina iso sitoumus, kallis ja pitkäaikainen. Kenenkään ei todellakaan pitäisi ottaa koiraa vain siksi että haluaa sen pelastaa, tai säälistä. Mutta jos kotosalla on koiran paikka auki ja löytyy kotia tarvitseva koira joka siihen perheeseen sopii - kodittoman koiran ottaminen elämäänsä on vallan loistava vaihtoehto.

Kaleva kirjoitti eilen artikkelissaan että Oulussa eläinkodissa on tavallista enemmän löytökoiria. Klikkasin jutun auki ja luin että tarhalla on kolme koiraa etsimässä kotia. Tavallista enemmän? Onko normaali määrä siis yksi? Jokainen koira joka hyljätään ja tarhalle päätyy on liikaa, mutta mielestäni kolme ei ole kovinkaan montaa. Tsekkasin sitten pääkaupunkiseudun löytöeläinpaikkojen, Hesyn ja Viikin kodittomat koirat. Hesyllä neljä, Viikissä kaksi. Nopea katsaus muiden kaupunkien löytöeläintaloihin paljasti että tuo nollasta muutamaan on tavallisin määrä. Useammassa tosiaan ei yhtään koiraa. Kodittomat.info portaalin kautta löytyy kuusi koditonta koiraa - joista neljä ovat juuri nämä Hesyn kautta kotia etsivät.

Vertailun vuoksi - viimeisen reilun vuoden aikana olen vieraillut löytöeläintarhoilla Espanjassa, Puolassa ja Englannissa. Espanjassa Protectora Malagan tarhalla on koko ajan 400-500 koiraa, Galgos en Familian pienellä galgotarhalla noin 20 koiraa. Englannissa Greyhound Welfaren tarhalla 80 koiraa, Krakovassa Puolassa KTOZ-yhdistyksen tarhalla 450 koiraa. Suomessa tarhat eivät ole pullollaan kodittomia koiria - näillä tarhoilla on ja sama tilanne on monissa Euroopan maissa. Yhden tarhan koiramäärä on monin kertaisesti sen mitä Suomessa koko maassa on tarhoilla koiria yhteensä!

Omassa mielessäni koira ei ole koditon jos omistaja etsii sille uutta kotia. Se on totta että Apula ja muut nettipalstat ovat olemassa sitä varten että niiden kautta omistajat voivat etsiä uusia koteja ja kyllähän sielä ilmoituksia on. Tosin yleisessä sekasotkussa pentutehtailijoiden ilmoitusten kanssa ja sekarotuisten "rakkauslapsi"pentujen kanssa. Ja voi huh huh niitä hintapyyntöjä! 600 euroa sterkkaamattomasta rekisteröimättömästä kotia vaihtavasta rotikasta? 800 euroa rekisteröimättömistä chihupennuista? 450 eur sakemannimix pennuista? Vaikka olenkin sitä mieltä ettei koiran ostohinnalla saa olla merkitystä sillä koiran pitäminen ei ole halpaa lystiä niin silti - hintapyynnöt ovat järkyttäviä.

Usein näitä sekä suomalaisten löytöeläintalojen että kotia vaihtavien koirien ilmoituksia kun selaa törmää näihin sanoihin: "luovutetaan ainoastaan maalle tai omakotitaloon". Usein rotuperimässä mainitaan että koirassa on saksanpaimenkoiraa, karjalankarhukoiraa, pystykorvaa… Koirat ovat usein kooltaan keskikokoisia ja isoja. Entäs jos asun kerrostalossa kaupungissa ja haen itselleni pienehköä koiraa?

Varmasti monet muistaa talvisen tapauksen kun suomalaiselta kasvattajalta otettiin huostaan kymmeniä mäyräkoiria. Asiaa hoitanut eläinsuojeluyhdistys hukkui yhteydenottoihin - kotitarjouksia koirille tuli satoja. Samaa olen huomannut - monessa yksityisessä kotia vaihtavan koiran FB-ilmoituksessa - varsinkin pienemmille koirille ilmestyy nopeasti teksti "kyselyitä on tullut nyt niin paljon että katsotaan nämä ehdokkaat läpi ensin".  Sama koskee niitä koiria jotka etsivät kotia todellakin hyvästä syystä ja joiden omistajien ilmoituksista käy ilmi että koiraa on hyvin pidetty. Tottakai - ne koirat joiden kodin vaihtamisen syy on "pitovaikeudet" ja ilmoituksista käy ilmi että koira on nuori, kärsii eroahdistuksesta, on remmiräyhä, ei ole sisäsiisti - kotia voi olla vaikeaa löytää. Nämä ilmoitukset kielivät myös siitä että koira on alunperinkin hankittu liian hätäisesti, koulutukseen ei ole panostettu ja nyt siitä halutaan eroon. Heti tai menee piikille - uhkausten kera. Näitä ollaan valmiita antamaan ihan minne tahansa - ihan heti kunhan eroon päästään. Sopiikin miettiä että onko järkevää antaa koiralle koti vain siksi että se on suomalainen koira - mutta itsellä ei ole resursseja ja sopivaa kotia tarjolla? Eikö olisi järkevämpää jatkaa etsintää ja ottaa sellainen koira joka itselle sopii? Väärän tyyppisen koiran ottaminen usein johtaa juuri siihen että pian koira etsii taas uutta kotia kun huomataan että koiran kanssa ei pärjätäkkään.

Ensimmäinen rescuekoirani, Jimi
Erittäin usea ulkomaisen rescuekoiran omistaja on päätynyt adoptoimaan koiran Suomen rajojen ulkopuolelta juuri siksi että sopivaa koiraa ei ole löytynyt omasta maasta. Rotukoiran pentu ei ole kaikille se juttu - vaan halutaan ottaa jo olemassa oleva koira joka kotia tarvitsee. Oma ensimmäinen rescuekoirani Jimi tuli Espanjasta juuri tästä syystä. Asuimme tuolloin vielä kerrostaloasunnossa ja haimme pienehköä, aikuisempaa koiraa. Näitä on löytöeläintalot pullollaan ulkomailla, Suomessa ei. Jimi on täydellinen. Adoptoi mistä adoptoit - kunhan otat itsellesi sopivan koiran! Jos Suomessa olisi tilanne kuten esimerkiksi Englannissa - silloin minäkin sanoisin että miksi tuoda koditon ulkomailta. Englannissa on tarhat täynnä koiria - todellakkin - miksi sinne viedään rescuekoiria ulkomailta? USA vielä enemmän - sinne adoptoidaan galgoja Espanjasta vaikka omat tarhat ovat täynnä hyljättyjä entisiä ratavinttikoiria. Suomessa tilanne ei ole näin. Kissojen kanssa on - Suomessa lopetetaan vuosittan noin 20000 hyljättyä kissaa löytöeläintaloilla koska koteja ei löydy. Tästä syystä en itsekään kannata kissan adoptiota maamme rajojen ulkopuolelta, löytöeläintalolta Suomesta löytyy varmasti kissoja joka lähtöön ja joka kotiin sopivia.

Kirjoitin ylempänä että  "adoptoi mistä adoptoit" mutta en kuitenkaan ihan kirjaimellisesti tätä tarkoita. Löytökoiran adoptiossa on monta asiaa jotka pitää myös koiraa harkitsevan ottaa huomioon. Kaikki toimijat eivät noudata annettuja määräyksiä. Toimintaa harjoittaa moni yksityinen henkilö jotka esim Facebookissa tyrkyttävät koiria, julkaisevat surullisia "tämä koira menee piikille jos kotia ei löydy heti" ilmoituksia eivätkä toimi sääntöjen mukaisesti. Olethan siis varuillasi kun koiran adoptiota harkitset. Tutustu tähän sivuun josta saat hyvät tiedot siitä mitä koirien välittäjältä vaaditaan. Tutustu myös eri yhdistysten toimintaan nettisivujen kautta tai tulemalla 30.8 Helsingissä Alppilan kirkolla järjestettävään Löytökoiralauantai-tapahtumaan.




Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kreikassa ongelma on revennyt totaalisesti käsistä. Kulkukoiria on tässäkin pienessä kylässä muutamia kymmeniä.

Tein aiheesta jutunkin tänne (sisältää videolinkin, ja kuvasin sen itse - tosin vain järjestelmäkameralla, en videokameralla).

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172104-...

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi

Ja vielä pahempi se on Kreikassa monilla saarilla joilla on vakituista asutusta vain vähän turistisesongin ulkopuolella.

Satorinilla vakituinen asutus on toisella puolen saarta talvella ja koko turistirysä on vartiointia lukuunottamatta täysin tyhjä. Eräs paikallinen selitti, että turistialueella poliisi ampuu koiralaumoja, jotka villiintyy kun ruoka loppuu talvella.

Kreikkalaisten mielipide on sama kuin espanjalaistenkin. Koiralla ei voi olla sielua (raamatunkin mukaan) niin sitä voi kohdella huonostikin. Tietenkään ei kaikki tee niin, mutta aina se sama ongelma toistuu vuosittain. Kausityöntekijät ja paikalliset turistitkin tuo sinne koiriaan ja jättää ne sinne lähtiessään pois.

Kun kävin siellä, niin kieltämättä hirveän isoja koiranrontteja makoili patioilla vähän joka paikassa, eikä niillä aina ollut minkäänlaista pantaa tai merkkiä kaulassa.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Kiistämättä yhtään Kreikassa vallitsevaa ongelmaa, on pakko sanoa että kulkukoirien käsite on aika häilyvä varsinkin suomalaisille. Monissa kulttuureissa koiraa ei "omista" kukaan yksittäinen henkilö vaan koko yhteisö pitää niistä huolta, jotkut enemmän jotkut ehkä vähemmän. Sitten ne koirat ovat päineen kylällä ja tappelevat korkeintaan keskenään joskus, mutta ovat ihmisille kilttejä. Suomalaisten näkökulmasta tuollainenkin koiralauma yhdistyy mielessä heti tällaisiin ikävämpiin tapauksiin, joissa koirat ovat jo enemmän irtaantuneet ihmisten ikeestä ja käyttäytyvätkin sitten agressiivisemmin. Sitä en yhtään ihmettele, jos juuri Kreikassa on tilanne huonontunut ja kulkukoirat nimenomaan aiheuttavat ongelmia. Talouskriisilläkin on varmasti ollut osuutta asiaan. Sen sijaan tuollaisia kilttejä kulkukoirilta vaikuttavia koiria (joskus ihan isompiakin laumoja) on tullut vastaan Turkissa, Marokossa ja Thaimaassa. Thaimaassa kyseessä oli Koh Changin saari ja jopa matkaopaskirjakin osasi sanoa, että vaikka saarella on paljon koiria ne eivät ole vaarallisia. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon valtavan kokoinen sika jota kaikki kylän koirat selkeästi kunnioittivat ja väistivät jos se vaivautui nokosiltaan löntystelemään kylän keskustaan. Siasta ei matkaoppaassa varoitettu.

Käyttäjän PetSu kuva
Petri Suomi

Kaverini kertoi jenkeistä uutisia. Hän asuu Houstonin liepeillä ja huomasi olevansa ison talon isäntä yksin ja koiralle olisi tilaa niin omakotitalossa kuin maallakin, jossa on puronvarressa mökki.

Hän oli soittanut löytöeläintaloon ja kysynyt pientä koiraa. Ihmeekseen niitä oli usempikin mistä valita. Niistä joutuu maksamaan yhdistyksen teettämän eläinlääkärin takastuskulut ja toimitusmaksun. Jotakuinkin 150 taalan paikkeilla, joka ei siellä ole paljon.

Hän oli mennyt sitten tarhalle ja siellä oli tosiaan useita Chihua koiria. Kun juttu tarhan työntekijän kanssa eteni, niin selvisi syykin miksi juuri tätä pientä rotua oli useampi.

Parish Hilton, tuo julkku ja turhake oli poseerannut monien lehtien kuvissa sellainen kainalossaan ja usein niitä oli kaksi. Niiden kysyntä oli räjähtänyt käsiin ja moni ei ollut tajunnut, että tuo pieni rottakoira, tarvitsee paljon liikuntaa ja on erittäin vilkas ja luulee usein olevansa paljon isompi kuin on. Iso ego pinessä koossa. Nyt ne sitten on tarhassa, kun puhti oli loppunut isännältä. Usein vielä läskeiksi syötettynä. Muuta selitystä ei tälle löydy, oli tarhan työtekijä tuumaillut. Ennen tuota poseerailuja näitä ei ollut koskaan tarjolla.

Kaverini mukaan lähti sitten kaksi, joiden taustakin oli tiedossa ja ikä. Toinen pitkäkarvainen ja toinen sileä. Kun kävin viimeksi siellä, niin 35 asteen helteessä mentiin ja vauhdilla. Uhottiiin hiukan muille uroksille ja virtaa riitti, mutta olihan ne saatu uskomaan puhetta hyvin. Niille oli itsestään selvää, kuka käskee. Molemmilla miltei ilmalentokin loppui hypyssä kesken, kun vihelsi pilliin. Ja samointein viereen kilittämään, että mitäs viheltelet ja mitäs kivaa sulla on tarjota. Koostaan huolimatta energisiä ja vauhdikkaita kavereita, joista on helppo pitää.

BTW: Kaverini on huippukunnossa, kun kuljettaa niitä aamuin illoin pitkät lenkit ja koirat senkun loistaa. 10 kilsaa menee kevyesti helteessäkin ja sitten sapuskat ja tunninverran vieteriä tiukalle silmät kiinni ja taas se alkaa.

Ei sovi liikuntarajoitteiselle eikä sellaiselle, joka ei halua liikkua.

Meidän monro minikoiraa ei tahdo aamulla saada liikkeelle, vaikka se on tarpeentullen kuin salama ja leimaus. Aamulla on sille jotenkin hankalaa ja energiaa alkaa ilmetä vasta puolenpäivän tienoilla ja illalla. Paitsi jos sattuu kissa tai orava verkkokalvolle, sitten on haalarit revetä:)

http://i.telegraph.co.uk/multimedia/archive/01000/...

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Hienoa, että noista koirista tuli noin reippaita uudessakin kodissa! Itselleni on tullut sellainen käsitys, että juuri noita vääristä syistä otettu ja pikkukoiria ei osata (tai haluta) kouluttaa lainkaan. Sitä voi kuvitella millainen koira sitten tulee jos ei näytetä kaapin paikkaa ja koira luulee olevansa isompi kuin on. Liian monella ihmisellä on sellainen asenne Suomessakin, että pikkukoiran huono käytös on jotain ihmeen "terhakkuutta". Jos taas vastaavalla tavalla käyttäytyisi iso saksanpaimenkoira sitä oltaisiin välittömästi vaatimassa kuolemantuomiota. Koira täytyy kouluttaa oli se minkä kokoinen tahansa. Piste.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset